Kasvihuoneen rakentaminen
 
 

Paljon on tullut kotipihaan rakenneltua kaikenlaista, erilaisia aitoja, suihkulähde, leikkimökki, terassi ja ties mitä. Jossain vaiheessa huomasin, että ei taida enää puuttua mitään muuta kuin kasvihuone. Erällä ulkomaanmatkalla näin kerran mielestäni hienoimman kasvihuoneen mitä olen missään nähnyt, kotimaassa tai turistikohteissa. Kasvihuone oli sen verran korkea ja kookas, että maasta käsin ei saanut edes täydellistä kuvaa siitä, kuinka tyylikäs se kokonaisuudessaan oli. Varmaan oli omistajakin sen huomannut, koska rakennukselle oli tehty ilmakuvaus ja nuo tyylikkäät ilmakuvat oli laitettu etuoven pieleen kehystettyinä. Kyllä kelpasi tuollaisessa viljellä tomaatteja, paprikoita, chilejä ja ties mitä kaikkea ruokaa tuolla kasvoi. Aikansa kun tuollaista ihaili niin tuli kyllä väistämättä mieleen, että voisi omaan kotiin tuollaisen joskus hommata. Ei ehkä ihan niin massiivista ja tyylikästä, mutta jonkinlainen projekti pitäisi kyllä toteuttaa lähivuosina. Lähikuukausina edessä oli kyllä pakollinen kylpyhuoneremontti, mutta sen jälkeen voisi kyllä hyvinkin olla vuorossa kasvihuoneen rakentaminen. Kävi sellainenkin villi ajatus mielessä, että olisin vetänyt sähköt kasvihuoneeseen, olisihan se kätevää käyttää kaikkia sähkölaitteita rakennushommissa ja myöhemminkin kun niille olisi pistorasiat valmiina seinässä. Ja jos pimeällä menisi sisään niin ei muuta kuin katkaisijasta valaisimet päälle. Toisaalta siihen pitäisi tilata joltain sähköalan ammattilaiselta sähkötyöt ja varmaan valaistussuunnittelukin olisi tarpeen. Joku aika sitten olin nikkaroimassa yhtä autotallia ja sinne sähkötyöt teki tuttu sähkömies ja hoitivat myös valaistussuunnittelun. Eli sieltä varmaan saisi apuja jos tuohon päätyy.
 
 
Vaimokin sitten keksi jossain vaiheessa, että kasvihuone pitäisi meillekin saada. Alettiin sitten tutustumaan kauppojen tarjontaan, valikoimaahan riittää valmiissa kasvihuonepaketeissa yllin kyllin. Ainoa puute toimituksissa on, että perustukset pitää itse hoitaa. Se on tietysti täysin ymmärrettävää, perustukset kun pitää tehdä vähän sen mukaan, minkälainen on maaperä alueella, johon kasvihuone tulee. On ihan eri asia rakentaa kasvihuone sellaiseen paikkaan, jossa peruskallio on ihan maanpinnassa tai ainakin hyvin lähellä, verrattuna paikkaan, jossa on muutama metri routivaa savimaata. Kallion päälle tehtäessä ei juuri perustuksia tarvi, kunhan jollain passaat tasaisen alustan kasvihuoneelle. Yksi sopiva malli valmiista paketeista löytyi, mutta myyjällä oli toimitilat Orimattila -nimisessä paikassa. Vähän liian kaukana täältä ja olisin kyllä ehdottomasti haluunut käydä ihan paikan päällä yrityksen toimitiloissa tutustumassa tuotteeseen ennen tilausta. Nyt ei kuitenkaan ollut asiaa Orimattilan suuntaan, joten tuo vaihtoehto hylättiin.
Kävi myös mielessä, että oltaisiin tehty kasvihuone käytetystä rakennusmateriaalista. Vähän matkan päässä olisi juuri sopivasti ollut yksi vanhan omakotitalon purkutyömaa. Omistajakin oli tuttu äijä jo vuosien takaa, joten varmasti oltaisiin saatu ihan ilmaiseksi iso kasa rakennusmateriaalia. Käytiin sitten paikan päällä tutustumassa tavaraan ja melkein jo lyötiin kättä päälle taaroiden pois viennistä, mutta sitten tuli puheeksi purkutyön alkuvaiheessa teetetty asbestikartoitus. Senhän kun laki vaatii nykyään tekemään kun vanhoja rakenteita puretaan. No, asbestikartoituksen tulos oli aika selkeä, asbestia löytyi useammastakin paikasta ihan huomattavia määriä. Niinpä tulimme siihen tulokseen, että me emme kyllä ala terveydellämme leikkimään tuon myrkyn kanssa. Asbestitöissäkin tekijöillä on aina kunnon hengityssuojaimet, joten ei oikein lämmittänyt ajatus tuollaisista rakenteista kasvihuoneessa.
 
Mutta jos routivan maan päälle laitat kasvihuoneen niin voi olla seuraavan talven jälkeen aika solmussa, kun routa nostaa yhtä kulmaa 30senttiä ja viereistä kulmaa 10senttiä. Runko taipuu ja ikkunat voi olla vähemmän ehjiä keväällä kun pitäisi alkaa istutuspuuhiin.
Omalla kohdallamme pystyin jo ilman suurempaa maaperätutkimusta sanomaan, että ei ole kalliota lähellä, sen sijaan on sitä kaikkein pahinta maa-ainesta eli savea hyvinkin paljon. Sen verran on tullut pihaa kaiveltua. Joten kunnon perustukset oli pakollinen aloitus koko hommalle, päädyttiinpä kasvihuoneen suhteen sitten mihin ratkaisuun tahansa.
 
Aikani hintoja vertailtuani päädyttiin sitten rakentamaan kasvihuone pitkästä tavarasta, saisipa ainakin toteuttaa kaikki haluamansa yksityiskohdat ja muodot kun itse leikkii arkkitehtiä. Jos kauheasti ei omalle työlle laske hintaa niin tulee varmasti myös edullisemmaksi. Voihan sitä tietysti nostaa omaa itsetuntoaan laskemalla ammattilaisten hinnat kaikelle työlle mitä tekee tässä projekstissä. Ihan ensimmäisenä tietysti tuo arkkitehtuurin hinta, sehän on ainakin viisinumeroinen. Tai jos mukaan otetaan vielä sisustukset ja ympäristö niin homma on hinnaltaan kuusinumeroinen. Hintojen vertailussa netti on erittäin hyvä apuväline. Kokemusta oli jo vastaavista projekteista kuten leikkimökin rakentaminen.
 
Kasvihuoneen paikka oli jo selvillä, joten ihan ensimmäiseksi lapioitiin pintamaata pois tulevien seinien kohdalta, sen jälkeen kaivantoa vielä syvennettiin muutama kymmenen senttiä. Talojen perustuksethan tehdään metrin syvyyteen, mutta ihan siihen ei lähdetty tässä projektissa – kaivuutyöt kun tehtiin ihan lapiopelillä.
 
Kaivannon pohjalle pyöräytin betonimyllyssä betonia 15cm paksun anturan verran ja painoin saman tien yhden varvin harkkoja kiinni betoniin. Erillisiä muotteja ei tarvinnut tehdä, koska tuo kaivanto toimi itsessään muottina. Ensimmäisen harkkovarvin päälle laitoin harjateräkset ja muurasin toisen varvin, sitten taas terästä ja muuraus eli kolmas varvi. Tämä sai riittää perustukseksi. Kun laasti oli kuivunut, pinnoitin sokkelin ohutrappauslaastilla ja maalasin sokkelimaalilla, jolloin sain sen siistin näköiseksi. Laitoin vielä patolevyn pitämään sokkelin kuivempana. On nimittäin huono homma jos sokkeli on kovin märkä ja kosteus pääsee rakenteisiin. Siinä alkaa hyvin äkkiä home kasvamaan ja sen jälkeen rakennuksen kuivattaminen ja kasvustojen siivous onkin turhan iso homma, melkein pitää tilata joku homesiivous paikalle.
Sitten oli vuorossa lattian teko. Monesti kasvihuoneiden sisustus on sellainen, että niissä on ihan maalattia tai sitten jotain litteitä kiviä aseteltuna lattiaksi. Tällainen sisustussuunnitelma ei kuulemma käynyt, koska kasvitaudit ja tuhoeläimet elävät maalattiassa eikä niistä pääse sitten ikinä eroon. Näin oli anoppi kertonut, pakko kai sitä on uskoa kun on alan ihminen, vaikkakin nykyään sen työnkuvaa on sisustus Espoo -nimisellä paikkakunnalla.
 
Joten ei muuta kuin tasasin lattian kohdan soralla ja laitoin päälle kerroksen routaeristettä. Sen päälle sitten raudoitusverkko ja betonikerros, taisi tulla noin 6cm paksu. Se riittää hyvin tähän tarkoitukseen, nyt ei kuitenkaan rakenneta asuinrakennusta eikä autotallia. Jos lattian aikoisi laatoittaa niin sitten tuohon pitäisi panostaa vähän enemmän. Tuttuni on ammatiltaan laatoittaja Oulu -nimisessä paikassa ja on kertonut muutamasta tapauksesta, joissa on pitänyt laatoittaa vanhan betonilaatan päälle ja siinä vanhaa pinnoitusta purkaessa on huomattu, että vanha ja ohut betonilattia ei tule kauaa kestämään. Siinä alkaa sitten laatat halkeilemaan.
Raudoitusverkon työstämiseen voimapihdit on hyvä apuväline, sellaiset kannattaa hankkia. Onpahan sitten joskus tämänkin rakennuksen purkutyö helpompaa kun joku sadan vuoden päästä päättää laittaa torpan maan tasalle. Vieläköhän silloin on asbestikartoitus niin ajankohtainen asia kuin nyt. En tiedä jos tuon nyt purkaisi niin vaatisiko laki teettämään asbestikartoituksen tähänkin projektiin. Tarkkaan ne syynäävät, että nuo tulee tehtyä. Kaverini alaa on kiinteistöhuolto Turku -nimisessä kaupungissa. Ja vaikka ei asbesti heidän hommiinsa kuulukaan niin aika usein siihen törmää kiinteistöhuoltohommissa.
 
Tämän jälkeen otin esiin tulevan runkotavaran eli kakkosneloset ja maalasin ne kaikki tässä vaiheessa valkoisiksi. Tämä siksi, että maalaus oli erittäin helppoa nyt. Valmiin kasvihuoneen maalaaminen olisi aika hankalaa, pitäisi kiipeillä maalaamassa kattorakenteita ja varoa sotkemasta ikkunoita. Maalipurkkien avaamiseen ruuvimeisseli tai puukko on hyvä työkalu, tässä tapauksessa avaajana toimi taskussa oleva kuksapuukko, sitä pidän aika usein mukana kun jotain värkkäilen. Kyllä tuollainen tyylikäs käsintehty puukko on hyvä olla aina mukana ja kun puukko on laadukas sekä käsintehty niin se muuten kestää.
 
Seuraava vaihe oli seinien teko. Rakensin seinärungot kakkosnelosesta yksi kerrallaan valmiiksi tasaisen maan päällä ja nostin paikoilleen sokkelin päälle, sokkelin ja puurungon väliin laitoin bitumikaistaa ettei kosteus nouse puurakenteisiin. Seinän pystyrungot tein vajaan metrin välein. Väleihin tulisi sitten ikkunat akryylilevystä eli pleksistä. Tässä vaiheessa kannattaa mitata tarkkaan ikkunoiden paikat, niiden muuttaminen jälkeenpäin on suuritöistä, ylipäätään kaikki asunnon muutostyöt (tai tässä tapauksessa kasvien asunnon muutostyöt) ovat suuritöisiä jälkeenpäin korjailla. Kiinnitin seinät sokkeliin nauloilla ja paikoin proppaamalla.
 
Seinien jälkeen oli kattorungon vuoro, laitoin päätyseinien keskikohtaan pystypuut, joiden päälle nostin kurkihirren helpottamaan katon tekoa. Kurkihirren päälle laitoin kaksi kakkosnelosta ristiin jokaisen sivuseinän pystytolpan kohdalle. Kiinnitin ylhäältä ne toisiinsa ja alhaalta kulmaraudoilla seinärunkoon. Lopuksi laitoin vaakapuut seinärunkojen päälle ja naulasin kiinni kattorakenteen vinoihin kohtiin. Nyt oli kattotuolit valmiit, sahasin ne ylhäältä ja alhaalta tasaisiksi. Tässä hommassa apuvälineenä oli moottorisaha, huomattavasti kätevämpi kuin ihan käsipelillä noita pätkiä. Tuossa kun vielä tuet käden kattotuolin päälle sahatessa tai muuten kehität itsellesi jonkun rannetuki -systeemin niin painavan sahan kanssa on helpompi työskennellä.
 
Seuraavaksi rakensin laudoista ristit kattotuolien väleihin, tulevat kattoikkunat tulisivat niiden päälle. Seinien ikkunoita varten laitoin seinien pystyrunkojen väleihin vaakapuut (puoliväliin), jotta ikkunoista ei tulisi niin suuret. Oli pakko ohimennen kysyä tutulta kiinteistönvälittäjältä, että miten paljon vaikuttaa talon hintaan, jos pihassa on ihan uusi siisti kasvihuone. Kaverin alaa kun sattuu olemaan asunnon myynti Tampere -nimisessä kaupungissa niin ihan sillä piti kysäistä. Eipä tuo kauhean isoja rahoja laskenut ansarin arvoksi.
 
Tässä vaiheessa maalasin loputkin puuosat valkoisiksi, vielä kun sai maalata ihan rauhassa eikä tarvinnut miettiä maalin roiskumista. Kun maali oli kuivunut, aloin ruuvaamaan ikkunoita kiinni kattoon ja seiniin. Tässä hommassa on hyvä olla kaksi poraa, toisessa ohut terä, jolla voi surauttaa pleksiin reiän ruuvia varten ja toisessa porassa ruuvauskärki itse ruuvausta varten. Työajan optimointi on tärkeä osa kaikkea rakennushommaa. Tarkoitan sitä, että maalaa silloin kun ei tarvi vielä suojata lattiaa eikä varoa viereisiä materiaaleja. Samoin poraus ja ruuvaushommat kahdella poralla niin ei tarvi käyttää aikaa jatkuvaan terän/ruuvauskärjen vaihtoon. Se on sitä optimointia. Jos tarvit toista poraa niin nettikaupoista löytyy edullisesti. Ota hakukone eli Google avuksi niin nopeasti löytyy työkalut edullisesti. Siinäkin huomaat optimointia eli hakukoneoptimointia. Tietyt sivut ovat hakutulosten kärkipäässä, koska niillä sivuilla on hakukoneoptimointi tehty hyvin.
 
Kattorakenteet viimeistelin laittamalla harjalle ja räystäiksi vanerilevyt ja ikkunoiden saumojen kohdalle painekyllästetyt puut. Lopuksi ruuvasin vielä pellit noiden kaikkien päälle. Eipähän valu vedet sisään näistä kohdista. Tämän olisi voinut tehdä helpomminkin, esim. harjalla toimisi ihan hyvin esim. 90asteen kulmassa oleva muovilista ja ikkunoiden saumoissa ihan suora muovilista. Räystäät olisi ollut helppo toteuttaa niin, että olisin yksinkertaisesti laittanut pleksilevyt sen verran pitkinä että tulevat parikymmentä senttiä yli seinästä.
Lopuksi sitten ovi paikoilleen ja ei muuta kuin tomaatteja sun muita chilejä sisään kasvamaan.
 
Tällaisissa pienissä projekteissa on se hyvä puoli, että kun varsinainen työ on tehty niin rakennuksen käytön voi heti aloittaa. Jos kyseessä olisikin vaikka rivitalo niin eihän sinne saman tien muutettaisikaan asumaan. Kaikenlainen paperisota ja muu pitäisi vielä hoitaa. Yhden tuttuni alaa on isännöinti Seinäjoki -nimisessä kaupungissa ja kertoi kerran iltaa istuessa kaikesta siitä byrokratiasta mitä talon rakennus, taloyhtiön perustaminen ja kaikki muu tuollainen vaatii nykyään. Varmaan enemmän tulee työtunteja tietokoneen ääressä kuin rakennustyömaalla.